Venäläisestä maakaasusta riippuvainen Saksa siirtyi torstaina ”hälytystilaan” kaasuntuonnin varautumissuunnitelman kolmiportaisella asteikolla. Hälytystila on asteikon toiseksi korkein taso. Saksan mukaan Moskovan päätös aseistaa energiavientinsä on syössyt Euroopan suurimman talouden “kaasukriisiin”, uutisoivat muun muassa The Financial Times ja Bloomberg.
Markkinoilla Saksan päätös sai kaasufutuurien hinnat kohoamaan. Päätöksen taustalla on Venäjän viimeviikkoinen päätös vähentää Nord Stream 1 -kaasuputken kautta Saksaan virtaavan kaasun määrää 60 prosentilla.
”Vaikka emme tunne sitä vielä, olemme kaasukriisissä. Tästä eteenpäin kaasu on harvinainen hyödyke ja meidän pitää varautua yhä korkeampiin hintoihin. Sillä on vaikutus teollisuustuotantoon, ja korotukset osuvat raskaasti kuluttajiin”, talousministeri Robert Habeck sanoo Financial Timesin mukaan.
Habeckin mukaan kaasun hinnan rajulla nousulla voi olla huolestuttavia seurannaisvaikutuksia.
“Jos tämä miinus kasvaa niin suureksi, etteivät kaasun kuluttajat enää kestä sitä, koko markkina on vaarassa romahtaa jossain vaiheessa. Se olisi ikään kuin Lehman-ilmiö energiajärjestelmässä”, Bloomberg kertoo Habeckin sanoneen.
Seuraava taso johtaa säännöstelyyn
Financial Times kertoo päätöksen siirtyä hälytystilaan tarkoittavan, että viranomaiset näkevät toimitustilanteen heikkenevän huomattavasti, mutta tilanne ei aiheuta vielä tarvetta puuttua markkinoiden toimintaan. Päätös ei siis johda esimerkiksi kaasun säännöstelyn aloittamiseen.
Saksa kuitenkin kiristää markkinoiden valvontaa ja lisää hiilivoiman tuotantokapasiteettiaan. Hallitus voi päätöksen myötä säätää lailla, että energiayhtiöt voivat siirtää kustannusten nousun kotitalouksille ja yrityksille.
Varautumissuunnitelman ensimmäisen ennakkohälytystila-tason Saksa otti käyttöön maaliskuussa. Korkein hätätila-taso tarkoittaisi valtiojohtoista säännöstelyä.
Konkreettinen vaikutus iskee vasta talvella
Toistaiseksi toimitusongelmilla ei ole konkreettista vaikutusta, sillä kaasua kuluu Saksassa kesäisin vain noin neljännes kylmien talvipäivien tasosta. Saksan kaasuvarastojen täyttöaste on tällä hetkellä 58 prosenttia, eikä maan tavoite nostaa täyttöaste joulukuuhun mennessä 90 prosenttiin Habeckin mukaan onnistu nykyisillä tuontimäärillä.
Korvaavan kaasun hankkiminen tulee maahantuojille kalliiksi. Saksa on kuitenkin ryhtynyt rakentamaan infrastruktuuria nesteytetyn maakaasun tuomiseksi muun muassa Yhdysvalloista.
Nord Stream 1-putki ollaan sulkemassa pian kymmeneksi päiväksi huoltotöiden vuoksi, mikä on herättänyt pelkoja, että venäläiset sulkisivat putken huoltotöiden verukkeella ennakoitua pidemmäksi aikaa. Aiemmin Venäjä on kompensoinut huoltotöiden aiheuttamia katkoksia lisäämällä toimituksia muita putkia pitkin. Tänä vuonna heidän ei oleteta tekevän niin.
“Jos emme onnistu täyttämään kaasuvarastoa syksyyn mennessä, koittaa kaasupula. Silloin on alettava antamaan määräyksiä kaasunkulutuksen vähentämisestä tai jopa tuotantolaitosten sulkemisesta”, Saksan Kemianteollisuuden etujärjestön energiapäällikkö Jörg Rothermel sanoo Financial Timesille.
Lähde: Uusi Suomi
