Euromaiden valtionvarainministerit keskustelivat maanantaina pitkään energiahintojen noususta Euroopasta.
Suomea euroryhmän kokouksessa edustanut valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoo, että aihe on tärkeä siksi, että sillä on vaikutusta inflaatioon ja talouskasvuun.
”Suomi kuuluu maihin, jotka toistaiseksi enemmän tarkkailevat tilanteen kehitystä. Pääkysymys on, onko hintojen nousu rakenteellinen vai väliaikainen ilmiö.”
Saarikon mukaan ministereiden keskustelussa ehdotettiin monia välineitä tilanteen helpottamiseksi. Ehdotukset tulivat mailta, joissa tilanne on akuutein.
”Jos olemme tekemisessä rakenteellisemman ilmiön kanssa, silloin on hyvä pohtia myös yhteisiä toimia. Ohimenevässä tapauksessa kansalliset väliaikaiset toimet ovat hyvä ratkaisu, kunhan ne noudattavat EU:n säännöstöä, kuten valtiontukisääntöjä.”
Saarikko sanoi, että energian hintojen nousu on osoittanut, että uusia ongelmia voi syntyä Euroopassa nopeasti.
”Olemme vasta koronakriisistä toipuva maanosa. Nyt nyt jo nurkan takana hiipii uusia, isoja huolia.”
Lainavälineen pitäisi olla tilapäinen
Tiistaina pidetyssä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston Ecofinin kokouksessa keskusteltiin Maltan elpymissuunnitelman hyväksymisestä. Suomen suunnitelma on tulossa neuvoston päätettäväksi 28. lokakuuta.
”Malta on maa, joka tekee isoimmat satsaukset vihreään siirtymään. Heidän suunnitelmastaan 54 prosenttia kohdistuu siihen, Suomella luku on noin 50:ssa. Totesin, että olemme positiivisen kateellisia”, Saarikko kertoi.
Valtiovarainministerit keskustelivat kokouksessaan myös eurooppalaisesta talousohjausjaksosta ja EU:n koronatoimien yhteydessä käyttöön otetusta Sure-välineestä.
Sure on tarkoitettu kompensoimaan työpaikkojen säilyttämisestä johtuvaa julkisten menojen äkillistä kasvua. Valtion voivat sen avulla tukea esimerkiksi työajan lyhentämisjärjestelyjä.
Väline on osa EU:n elpymispakettia. Sen kautta voidaan myöntää korkeintaan 100 miljardin euron edestä lainoja, jotka EU myöntää jäsenmaille edullisin ehdoin. Potista on tällä hetkellä käytetty reilut 94 miljardia euroa.
Suomen linja välineeseen on, että sen täytyy olla tilapäinen instrumentti. Kuuluiko kokouksessa muista jäsenmaista äänenpainoja, joissa välineestä toivottiin pysyvää ratkaisua?
”Kyllä sellaisia puheenvuoroja kuului. Aiheesta ei käyty linjaavaa keskustelua, vaan tarkoitus oli kerätä kokemuksia”, Saarikko sanoi.
Hänen mielestään on hyvä huomata, että väline perustettiin hyvin nopeassa aikataulussa kriisin keskellä, tilanteessa, jossa ei ollut varmuutta siitä, mihin talous on pandemiassa menossa.
”Sure-on ollut hyvin toimiva ja käytetty väline. Mutta Suomi edustaa sitä ajattelua, että välineet ovat väliaikaisia.”
Sure-lainoja on hakenut 19 jäsenmaata. Suurin avunsaaja on Italia, jolle on myönnetty 27,4 miljardin euron edestä lainaa. Välineen käyttäminen on ollut järkevää varsinkin niille jäsenmaille, jotka saivat markkinoilta lainaa heikommilla ehdoilla.
Tiukkaa talouskuria ajavat maat, kuten Itävalta, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Suomi, eivät ole hakeneet Sure-välineen lainoja.
LUE MYÖS:
Bron: Uusi Suomi
