Lasten ja nuorten tekemien ryöstöjen määrä on tuplaantunut Ruotsissa viidessä vuodessa. Linköpingissä kasvu on ollut peräti 700 prosenttia. ”Alaluokka on aina ryöstänyt yläluokalta”, sanoo tutkija.
Ruotsin radion Kaliber-ohjelmassa on käyty läpi poliisin tilastoihin päätyneitä nuorisorikoksia. Tulosten perusteella nuorison tekemät ryöstöt ovat tuplaantuneet vuodesta 2015 vuoteen 2020. Ryöstöjä tehtiin koko maassa yhteensä 2 200. Pahin kehityskulku on ollut Linköpingissä, jossa kasvu on ollut 700 prosenttia.
– Yksinkertaisesti tilanne on se, että on olemassa lapsia ja nuoria, jotka ovat motivoituneita tekemään vakavia rikoksia, sanoo Linköpingin poliisissa esitutkinnasta vastaava Martin Hedberg.
– Joukossa on toki myös Ruotsissa syntyneiden vanhempien lapsia, mutta erityisesti Linköpingissä on kyseessä Skäggetorpin ongelmalähiö ja muut vastaavat alueet, joilla on sosiaalisesti levotonta.
Ryöstäjät yhä nuorempia
Ohjelmasta käy ilmi, että rikoksiin syyllistyneet ovat yhä nuorempia lapsia, sillä jo 15-vuotiaina nuoret siirtyvät rikollisella uralla eteenpäin.
– Juuri tällä hetkellä meillä on enemmän alle 15-vuotiaita epäiltyjä kuin sitä vanhempia. Oman käsitykseni mukaan 16–17-vuotiaat siirtyvät muun tyyppisiin rikoksiin, jotka ovat ehkä vieläkin vakavampia. Täällä 13–14-vuotiaat haluavat hankkia rikollisen identiteetin näyttääkseen muille. Ja eräänlaista vallannäyttöä muitten lasten ja nuorten ryöstäminen toki on, Hedberg pohtii.
Luvut nousevat toki muuallakin kuin Linköpingissä. Myös Botkyrka, Järfalla, Södertälje ja Eskilstuna ovat hyvin esillä. Lähes kaikki tuttuja paikkoja ongelmalähiöiden listalta. Tukholmassa tosin nyt pandemian aikana nuorison tekemien ryöstöjen määrä on vähentynyt.
”Alaluokka nöyryyttää yläluokkaa”
Radiossa haastateltiin myös ryöstöihin osallistunutta nuorta. Ryöstön uhrilla ei ole rikollisille mitään merkitystä tai inhimillistä arvoa ja tavarat myydään heti, jotta niitä ei voitaisi yhdistää rikokseen.
– Ensimmäisissä ryöstöissä kun olin mukana, ystäväni yksinkertaisesti laittoi veitsen toisen kurkulle ja sanoi: ”puhelin tänne”.
– En välitä paskaakaan, olen tehnyt tätä aikaisemminkin, miksi pitäisi katua.
– Ryöstättekö rikkaita?
– Kyllä, he voivat saada tavaroita takaisin yksinkertaisemmin kuin me.
Ohjelmassa haastateltu Kriminologian professori Jerzy Sarnecki toteaa, että alaluokka on aina ryöstänyt yläluokalta.
– Alaluokka nöyryyttää yläluokkaa ja tavallaan nostaa samalla omaa asemaansa. Osittain kyse on tietysti siitäkin, että se on kannattavaa.
Lähde: Suomen Uutiset
