Perussuomalaiset jättää torstaina hallitukselle välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. Keskeinen asia välikysymyksen taustalla on valmistelussa oleva ulkomaalaislain muutos, jonka jälkeen Suomi olisi Länsi-Euroopan liberaalein maa perheenyhdistämisessä ja monella muullakin maahanmuuttopolitiikan osa-alueella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että hallitus ottaa liikaa velkaa ja kohdistaa julkisia varoja vääriin asioihin.
– Perussuomalaiset kritisoi yleisestikin maahanmuuttopolitiikkaa. Kuitenkin erityisesti tässä tilanteessa, jossa meillä on seitsemän miljardia alijäämäinen budjetti, velkasuhteelle ei ole tapahtunut mitään, eikä rakenteellisia uudistuksia ole edes tulossa, on hyvin huolestuttavaa, että hallitus on valmis lisäämään muun muassa maahanmuuton kustannuksia, perussuomalaisten Purra sanoi eilen MTV-kanavalla Asian ytimessä -ohjelmassa.
Suomen ei pitäisi olla houkuttelevampi kohde
Keskeinen asia välikysymyksen taustalla on myös hallituksen valmistelussa oleva ulkomaalaislain muutos, joka olisi tekemässä perheenyhdistämisestä entistä helpompaa. Esimerkiksi Suomeen yksin tulleen ja täältä turvapaikan saaneen alaikäisen lapsen tai nuoren perheenjäsenet saisivat jatkossa lähes automaattisesti oleskeluluvan.
Lakimuutoksen pelätään johtavan siihen, että Suomeen alettaisiin lähettämään entistä enemmän yksin Suomeen tulevia, niin sanottuja ankkurilapsia nimenomaan perheenyhdistämistarkoituksessa.
Purra sanoo, että vaikka perheenyhdistämisen helpottaminen on ongelmallista jo itsessään, erityisen ongelmallista se on juuri nyt. Hallituksen esityksen jälkeen Suomi olisi Länsi-Euroopan liberaalein maa perheenyhdistämisessä ja monella muullakin maahanmuuttopolitiikan osa-alueella.
– Afganistanin tilanne, Valko-Venäjän tilanne ja monet muut seikat maailmassa kertovat siitä, että vuoden 2015 kaltaisen siirtolaiskriisin toistuminen ei ole enää kaukainen uhka. Tässä tilanteessa Suomen ei missään nimessä pitäisi olla houkuttelevampi kohde kuin naapurimaamme tai muut EU-maat.
– Kun siirtolaiset pääsevät Schengen-alueelle, niin salakuljettajat osaavat kyllä neuvoa, mihin maahan turvapaikkahakemus kannattaa jättää, Purra sanoo.
Maahanmuuttovirastoltakin kritiikkiä hallitukselle
Perheenyhdistämisen helpottamista koskevaa hallituksen esitysluonnosta ovat aiemmin kritisoineet jo poliisi sekä Migri. Pääministeri Sanna Marinin johtaman punaviherhallituksen maahanmuuttopolitiikka myös poikkeaa merkittävästi naapurimaista.
– Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat kiristämässä ja osin jo kiristäneet maahanmuuttopolitiikkaansa. Suomi kulkee siis yleiseurooppalaisessa katsannossa aivan väärään suuntaan. Suomelle olisi tässä tilanteessa tärkeintä, että emme ainakaan erottuisi naapurimaista, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että perussuomalaiset toki edelleen ajaa Suomeen vielä tiukempaakin maahanmuuttolinjaa.
– Toisaalta perussuomalaisten linja ei olisi merkittävästi tiukempi kuin esimerkiksi Tanskan sosiaalidemokraattisella hallituksella, jonka tavoitteena on humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ja painopisteen siirtäminen järkevämpään ja kustannustehokkaampaan auttamiseen.
Perussuomalaisten linja humanitaarisen auttamisen suhteen on selkeä: auttamisen tulee tapahtua pakolaisleireillä kriisien lähialueilla.
– Kaikki auttamisen painopisteet pitää siirtää lähialueilla tapahtuvaan auttamiseen. Se on sekä taloudellisesti että inhimillisesti huomattavasti tehokkaampaa, koska samalla rahalla voidaan tällöin auttaa suurempaa määrää ihmisiä. Lisäksi, kun tilanne lähtömaassa helpottuu, tavoitteena tietenkin pitää olla, että ihmiset pystyvät palaamaan kotimaahansa, Purra sanoo.
EU-ratkaisuja turha odottaa
EU-tasolla yhteisten ratkaisujen löytäminen siirtolais- ja turvapaikanhakukysymyksiin on kankeaa. Purra katsoo syyn olevan siinä, että EU-maiden intressit ovat hyvin erilaisia keskenään.
– EU-maiden intressit vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, missä ne sijaitsevat, ovatko ne ulkorajavaltioita joihin pääsee merta pitkin tai onko esimerkiksi kyseessä pohjoisen Euroopan valtio, jossa on kattava sosiaaliturva.
– Kun turvapaikanhakijat pääsevät Schengen-alueelle, he pääsevät kulkemaan varsin vapaasti, vaikka eivät sinänsä olekaan vapaan liikkuvuuden piirissä. Tietyillä jäsenvaltioilla on intressinä päästää turvapaikanhakijat läpi, joillakin taas padota liike – ja joillakin mailla on toiveena, että turvapaikanhakijoiden paine ei kohdistuisi juuri sinne.
Purra ei usko, että yhteistä EU-tason sopimusta turvapaikanhakuun tai siirtolaisuuteen liittyen olisi tulossa jatkossakaan, sillä jäsenmaat ovat hyvin erimielisiä esimerkiksi taakanjakoon liittyen.
– Euroopan unioni ei kykene ratkaisemaan ongelmia, jotka ovat Afrikassa ja Lähi-idässä.
Kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa
Perussuomalaiset katsoo, että maahanmuutosta olisi saatavissa merkittäviä kustannussäästöjä.
– Jos valikoisimme tänne tulijat sillä perusteella, että meille tulisi vain sellaisia ihmisiä, joista on oikeasti myös hyötyä. Samalla humanitaariseen maahanmuuttoon varatut rahat kohdistettaisiin vain kriisien lähialueille, Purra sanoo.
Perussuomalaiset esittää useita muitakin rakenteellisia uudistuksia, kuten työn ja yrittämisen verotuksen alentamista. Kenties merkittävin, myös maahanmuuttoon liittyvä muutosesitys on tavoite edetä kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvajärjestelmää.
Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva edellyttäisi perustuslain muutosta.
– On kuitenkin selvää, että järjestelmämme, jossa on krooninen epäsuhta tulojen ja menojen välillä, vaatii uusia ratkaisuja. Meidän mielestämme on hyvin huolestuttavaa, että nyt etenemme vuodesta toiseen samanlaisella menopolitiikalla. Samalla on jopa kyseenalaistettu se, tarvitseeko velkaa maksaa koskaan takaisin, Purra sanoo.
Kaikilla ilmastotoimilla on hintalappunsa
Perussuomalaisten mielestä Suomen ei pidä pyrkiä tekemään olennaisesti kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa kuin kilpailijamaansa tai Euroopan unioni.
– Pienen maan, kuten Suomen, ei kannata tehdä virheitä ensimmäisenä, vaan voisimme oppia muilta mailta ja esimerkiksi katsoa, millaisiin teknologioihin voisimme satsata, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että vaikka ilmastonmuutos onkin vakava uhka, ei tilannetta voi ratkaista sillä, että Suomi lisää kansalaistensa maksuja ja kurjistaa elämistä.
– Suomi tekee hyvin paljon jo nyt, mutta kyseenalaistamme sen, pitääkö meidän tehdä kaikkien eniten. Kaikilla ilmastotoimilla on hintalappunsa ja ilmastotoimilla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia, kuten se, että monet ihmiset voivat jäädä työttömiksi tai verot ja maksut saattavat kasvaa. Maakunnissa moni saattaa jopa miettiä, onko työssäkäynti enää kannattavaa, kun bensalasku on niin suuri.
– Päästövähennyksiä pitäisi pyrkiä tekemään erityisesti siellä, missä se on edullisinta ja missä päästöjen vähentäminen on oleellisinta.
Lähde: Suomen Uutiset
